lauantai 27. syyskuuta 2008

torstai 11. syyskuuta 2008

Leikittelyä

Sain melkoisen mehevän idean. Miettikää, jos vaatekaupassa esillä oleviin vaatteisiin saisi valita värinsä itse sateenkaaren väreistä, vaatteita saisi kavennettua sekä löysytettyä mistä kohdasta vain sekä tarjolla olisi kaikenlaisia maailman ihanimpia asusteita. Kaikille löytyisi oma koko, ei tarvitsisi sovitella sataa eri vaatekappaletta, sillä kivan näköisestä vaatteesta voisi tehdä itselleen istuvan silmänräpäyksessä! Kaikki yliluonnollinen kustomointi olisi mahdollista! Sitten tajusin, että photoshopin ihmemaailmassa mikään ei ole mahdotonta, joten siitä sikisi tämä varsin pelottava "sarjakuva". Hahmo tuossa on jonkinlainen pinnallinen pissis-minäni.


Np. Benny Benassi - California Dreamin' 2004 (Remix)

Music please!









































































Mutta nyt voimmekin palata todellisuuteen, jossa on tusinoittain hikisiä sovituskoppeja, vääränkokoisia vaatteita (rintaliivejä! argh!) ja paljon, paljon mulkosilmäisiä vaappuvia mummoja.

Hiljaisempi kausi

Syksy saapuu, ja minä väsyn.

Yleensä olen veltto kuin nukutettu kylpypyyhe, mutta kun syksy saapuu, tunnen itseni tavallistakin flegmaattisemmaksi. Koulu saapuu joka ikinen vuosi syksyn vanavedessä, ja vaikka se onkin alkuun mukavaa vaihtelua, siihen väsyy ensimmäisen kuukauden jälkeen. Tänä vuonna koulun mukana saapui stressi tulevista kirjoituksista ja yleisesti elämässä pärjäämisestä. On työpaikan hankintaa, lukemista, puurtamista ja läskiahdistusta. Syksyllä astun myös eräänlaisen rajapyykin ohi täyttäessän 18, sillä alan saamaan enemmän tukia Kelalta. Hurraa, hurraa!

Kenkäni pamahtivat rikki. Ensin luulin syyllisen olevan suuri, epämuodostunut pottuvarpaani, joka tuntuu vihaavan kaikkea jalkojen suojaamiseen tarkoitettua. Edes osassa minussa on taistelutahtoa syksyisin! Äkkiä kuitenkin ymmärsin, että oikea syyllinen on pyöräillessä jalalla jarruttaminen. Minulla ei satu olemaan jarruja, joten pakkohan se helevetti jollain on jarruttaa, vaikka en suuremmin niistä tiellä vaappuvista mulkosilmäisistä mummoista välitäkään.

Ostin tilalle Adidasin Superstarsit. Ulkonäkö on ehkä turhan hip hop-tyylinen, mutta olivat mukavat jalassa ja ihan hauskat, jos osaa olla välittämättä mieleensä pamahtavista jou mään! -mielikuvista.

Olen muuten aina luullut kengänkokoni olevan 38, mutta noissakin kengissä se on 36.

Vinkki! Kun sovitat uusia kenkiä, älä pelkää hirtymiä. Parhaat kengät saat kovalla koulutuksella. Mikäli jaksat taistella hiertävien popojen kanssa aikasi, ne muotoutuvat jalkoihisi sopiviksi ajan myötä. Ne alun alkaen sopivan kokoiset taas lerpahtavat kuin vanha nainen.

Menen huomenna käymään eräässä K-kaupassa näytillä. Saatan saada sieltä työpaikan. Jos sen saan, se merkitsee lisää rahaa ja siinä sivussa kasvoissa olevan lävityksen pois ottamista. Vähän surettaa, mutta koska kyseessä on vain yksi lävistys, lohduttelen itseäni sillä että sen voi aina lävistää uudelleen mikäli reikä menee umpeen. En ole kuitenkaan katkera, sillä ymmärrän jos työnanantaja ei tahdo lävistettyä kassaneitiä, sillä ne paljon puhutut kierosilmäiset vaappuvat mummot voivat kammoksua heitä. Meitä.

Säikähtäisitkö tällaista kassaneitiä?


















Sinne se meni, minun anonyymius.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Hankintoja

Hukkasin penaalini junaan, joten kaikki ihanaiset piirustusvälineeni hävisivät. Vapaatunnilla marssin siis kaupungille ja ostin uuden luonnosteluvihon, lyijytäytekynän, kumin, penaalin, viivottimen, lyijyä ja melko mojovan kasan ihania, kirkkaita tusseja.

Englannin tunnin tuotokset kertonevat kaiken tästä päivästä.













































































Mustat sandaalit

Vaikka useimmiten käynkin uimahallissa naistenpuolella, en voi olla järkyttymättä sitä varvasnöyhdän määrää! Lattia lainehtii siitä. Miesten puolella se on ihan ymmärrettävä ilmiö, mutta vaaleanpunaiset sydänlasini tipahtivat suurelle mahalleni, sitä kautta lattialle ja särkyivät, kun astuin nyt syyskaudella uimahallin suihkutilaan.

Nämä Linkin läpsyttimet saavat luvan toimia nöyhtäsuojaimina.

Pinkit säärystimet

Ideana oli ostaa jotain huomaamatonta (mustaa), tyylikästä (mustaa), ja ajatonta (mustaa). Kuinkas kävikään? Iskin silmäni näihin ihanuuksiin enkä voinut kävellä ulos ilman niitä.

Maksoivat vajaan vitosen, joten eipä hirveästi harmita, vaikka muutaman viikon päästä näihin kyllästyisinkin.


Seuraava hankinta olisi sitten kirkkaan pinkki tai oranssi kissapipo.