Hiljaisempi kausi

Syksy saapuu, ja minä väsyn.

Yleensä olen veltto kuin nukutettu kylpypyyhe, mutta kun syksy saapuu, tunnen itseni tavallistakin flegmaattisemmaksi. Koulu saapuu joka ikinen vuosi syksyn vanavedessä, ja vaikka se onkin alkuun mukavaa vaihtelua, siihen väsyy ensimmäisen kuukauden jälkeen. Tänä vuonna koulun mukana saapui stressi tulevista kirjoituksista ja yleisesti elämässä pärjäämisestä. On työpaikan hankintaa, lukemista, puurtamista ja läskiahdistusta. Syksyllä astun myös eräänlaisen rajapyykin ohi täyttäessän 18, sillä alan saamaan enemmän tukia Kelalta. Hurraa, hurraa!

Kenkäni pamahtivat rikki. Ensin luulin syyllisen olevan suuri, epämuodostunut pottuvarpaani, joka tuntuu vihaavan kaikkea jalkojen suojaamiseen tarkoitettua. Edes osassa minussa on taistelutahtoa syksyisin! Äkkiä kuitenkin ymmärsin, että oikea syyllinen on pyöräillessä jalalla jarruttaminen. Minulla ei satu olemaan jarruja, joten pakkohan se helevetti jollain on jarruttaa, vaikka en suuremmin niistä tiellä vaappuvista mulkosilmäisistä mummoista välitäkään.

Ostin tilalle Adidasin Superstarsit. Ulkonäkö on ehkä turhan hip hop-tyylinen, mutta olivat mukavat jalassa ja ihan hauskat, jos osaa olla välittämättä mieleensä pamahtavista jou mään! -mielikuvista.

Olen muuten aina luullut kengänkokoni olevan 38, mutta noissakin kengissä se on 36.

Vinkki! Kun sovitat uusia kenkiä, älä pelkää hirtymiä. Parhaat kengät saat kovalla koulutuksella. Mikäli jaksat taistella hiertävien popojen kanssa aikasi, ne muotoutuvat jalkoihisi sopiviksi ajan myötä. Ne alun alkaen sopivan kokoiset taas lerpahtavat kuin vanha nainen.

Menen huomenna käymään eräässä K-kaupassa näytillä. Saatan saada sieltä työpaikan. Jos sen saan, se merkitsee lisää rahaa ja siinä sivussa kasvoissa olevan lävityksen pois ottamista. Vähän surettaa, mutta koska kyseessä on vain yksi lävistys, lohduttelen itseäni sillä että sen voi aina lävistää uudelleen mikäli reikä menee umpeen. En ole kuitenkaan katkera, sillä ymmärrän jos työnanantaja ei tahdo lävistettyä kassaneitiä, sillä ne paljon puhutut kierosilmäiset vaappuvat mummot voivat kammoksua heitä. Meitä.

Säikähtäisitkö tällaista kassaneitiä?


















Sinne se meni, minun anonyymius.